KASVUA syntyy silloin, kun yrittäjä päättää palkata ensimmäisen työntekijän, investoida, tavoitella uutta asiakasta tai lähteä kansainvälisille markkinoille.
Olen johtanut ympäristöhuoltoalan yritystä 25 vuotta. Tiedän omasta kokemuksestani, että yrittäjä kantaa riskin.
Julkinen valta voi kuitenkin päätöksillään joko vahvistaa tai heikentää yrittäjän uskallusta tehdä seuraava ratkaisu.
Kasvun mahdollistavan yhteiskunnan tunnistaa mielestäni kolmesta asiasta:
- se kunnioittaa yrittäjän aikaa,
- huolehtii reilusta kilpailusta ja
- tekee kasvamisen mahdolliseksi kaiken kokoisille yrityksille.
Ensimmäinen asia on yrittäjän aika.
Yrittäjälle aika on kallista. Sen pitää kulua työn tekemiseen, asiakkaiden palvelemiseen ja yrityksen kehittämiseen – ei samojen tietojen ilmoittamiseen yhä uudelleen tai yrityksen kannalta ratkaisevien päätösten odottamiseen.
Siksi lupa-, kaavoitus-, hyväksyntä- ja rekisteriprosesseille tarvitaan sitovat enimmäiskäsittelyajat. Yrityksen pitää tietää, missä vaiheessa asia on, milloin päätöstä voi odottaa ja kenen kanssa mahdolliset puutteet selvitetään.
Määräaika tarkoittaa oikeutta saada päätös ennakoitavassa ajassa.
Lisäksi alueellista yhdenvertaisuutta on lisättävä: samanlaista yritystä on kohdeltava samoilla periaatteilla riippumatta siitä, missä päin Suomea se toimii.
Samalla tarvitsemme aidon ”kysy vain kerran” -periaatteen. Kun yritys on antanut tiedon yhdelle viranomaiselle, julkisen hallinnon pitää huolehtia sen turvallisesta siirtymisestä sinne, missä sitä lain mukaan tarvitaan.
.Digitalisaation pitää korvata vanhoja velvoitteita, ei tuoda uusia järjestelmiä ja raportointivaatimuksia niiden päälle. Sähköinen lomake ei vielä tarkoita sujuvaa asiointia
Toinen asia on reilu kilpailu.
Suomessa käytetään julkisiin hankintoihin lähes 40 miljardia euroa vuodessa. Kyse on valtavasta mahdollisuudesta kehittää palveluja, käyttää veroeuroja paremmin ja vahvistaa suomalaisia yrityksiä.
Suuret hankinnat on jaettava tarkoituksenmukaisiin osiin. Hankintoja on valmisteltava markkinavuoropuhelussa, ja myös pienille yrityksille on annettava todellinen mahdollisuus tarjota.
Julkisen oman tuotannon ja inhouse-yhtiöiden kustannusten pitää olla avoimesti ja vertailukelpoisesti nähtävissä. Jos markkinoilla on osaavia yrityksiä, niitä ei pidä sulkea kilpailun ulkopuolelle ilman perusteltua syytä.
Tarkoitus ei ole asettaa julkista ja yksityistä sektoria vastakkain. Julkinen valta määrittelee palvelun tarpeen ja laadun. Yritykset tarjoavat vaihtoehtoja, osaamista ja uusia ratkaisuja. Reilu kilpailu kirittää kaikkia parempaan laatuun ja tehokkuuteen.
Suomen tuore hankintalain uudistus ja EU-komission uusi ehdotus vievät kehitystä oikeaan suuntaan. Nyt ratkaisee se, miten uudistukset toteutetaan käytännössä.
Kolmas asia on kasvun mahdollisuus.
Kasvulla on monet kasvot. Yhdelle yritykselle se on ensimmäinen työntekijä, toiselle uusi asiakas tai investointi. Kolmannelle se on teknologian hyödyntäminen, kansainvälistyminen tai onnistunut omistajanvaihdos.
Yritysten tavoittelevat kukin omanlaista kasvua. Yrityksillä pitää olla mahdollisuus menestyä ja uudistua omista lähtökohdistaan.
Siksi sääntelyssä tarvitaan ”pienet ensin” -periaatetta. Jokaisen uuden velvoitteen kustannukset ja käytännön vaikutukset on arvioitava myös kaikkein pienimmän työnantajan näkökulmasta. Sääntelytaakkaa pitää mitata eurojen lisäksi yrityksiltä kuluvina työtunteina.
Sääntelyn purkaminen tarkoittaa yrityksille päällekkäisen työn poistamista, selkeämpiä pelisääntöjä ja parempaa sääntelyä – ei luopumista turvallisuudesta, työntekijöiden oikeuksista tai ympäristövastuusta.
Täällä Kaakkois-Suomessa olemme kokeneet, kuinka nopeasti yritysten toimintaympäristö voi muuttua.
Siksi tarvitsemme päätöksentekoon ennakoitavuutta, markkinoille reiluutta ja yrittäjyyteen tulevaisuususkoa.
Yritykset pyytävät mahdollisuutta tehdä, kasvaa ja menestyä.
Kun yritykset menestyvät, syntyy työtä, investointeja, verotuloja ja elinvoimaa. Silloin menestyy myös Kaakkois-Suomi – ja koko Suomi.